Vartijalintu ja tekemisen tuska

Voihan selkäryppy ja kainalopoimu, kinnaava hartia ja rypyttävä pylly.. Minulla on epäilemättä vaatekaappi täynnä ostovaatteita, joissa on vähintään yksi näistä ongelmista, mutta nyt kun olen alkanut ommella myös omia vaatteita, en pääse istuvuusongelmista yli.

Rakastuin Tyyne-Esterin Vartijalintu kuosiin jo viime syksynä. Helmikuussa sain vihdoin ostettua sitä, mutta melko pitkään se sai hautua, kun en uskaltanut siihen saksillani koskea. Sitten kun vihdoin uskalsin, meni kaikki pieleen.

Ajattelin, että kangas pääsisi varmimmin käyttöön, jos siitä tekisi jotain aivan perusjuttua, niinpä päädyin pitkähihaiseen raglanpaitaan. Yhdistin kankaan vielä perusvarmasti mustaan yksiväriseen trikooseen.

Ensimmäinen kokeilu meni aivan pieleen. Yläosa oli jostain syystä aivan liian suuri, ja kainaloihin jäi suunnaton määrä kangasta. Tätä yritin korjata tuohon keskeneräiseen työhön monin tavoin. Yritys oli kuitenkin niin tuhoon tuomittu, että ratkoja pääsi käyttöön ja oli palattava piirustuspöydälle. Lopulta käytin joka tyypin kaavakirjan raglanhihaisen kaavaa, ja siihen kun vertasin tuota alkuperäistä, selvisi yläosan istumattomuuden syy; se vastasi kokoa XL.. No, lopputuloksessa on nyt yhdistettynä alkuperäistä kaavaa (tämän alkuperää en edes muista) alaosassa ja kaavakirjan (koko s) yläosassa. Ihan peruspaita, takaa hieman piedempi kuin edestä.

Vieläkin ehkä inan verran liikaa kangasta tuossa yläosassa, mutta en jaksanut enää tähän puuttua. Myös kaula-aukko saisi olla hieman avarampi. Ehkäpä joskus korjailen, kunhan saan lepuutettua vähän hermojani. Nyt käyttöön tällaisena. Opinpahan nyt, että teen AINA koevedoksen, jos kyseessä on joku ihanuuskangas (laiskuudesta sakotetaan...)


Toisena tein perustopin, johon yhdistin mustan pitsin takakappaleelle. Minusta se sopi tuohon kankaaseen niin kivasti. Tässä kaavana SK 5-6/15 maksimekon kaava lyhennettynä ja hieman kavennettuna. Eikä tässäkään ilman ongelmia. Vaikka kaava oli moneen kertaan kokeiltu, nyt tuotos lerpatti kainaloista ja sivuista niin pahasti, että ratkoja pääsi taas käyttöön. Onneksi ei tällä ekrtaa ihan koko työtä tarvinnut purkaa ja kavennuksella selvisin. Sivusaumoja rypytin hieman framilonilla, jotta laskeutuisi nätimmin.

Tästä tuli kiva, vaikka helmaa saisikin ehkä hiukan vielä kaventaa. Vartijalintu siis Tyyne-Esteriltä, musta kangas koot.fi ja pitsi oman kylän kangaskaupasta. (Pitsin alla musta trikoo)

Näillä osallistun myös HommaHuoneen värihaasteeseen, jossa elokuussa aiheena murretut värit. Tuossa vartijalinnussa rakastuin nimenomaan kuosin lisäksi tuohon värimaailmaan. Sitä on ollut myynnissä monilla muillakin väreillä, mutta tämä oli minusta juuri täydellinen. Murretut värit ovat muutenkin kovasti mieleeni. Ne ovat lämpimiä ja maanläheisiä ja sopivat mielestäni hyvin ihoni ja silmieni väriin. Niistä tulee mieleen syksy, joka on yksi lempivuodenaikani (talven, kevään ja kesän ohella.. :D). Syksyn väriloisto saa hyvälle mielelle.