Maaliskuun värit vol. 2

HommaHuoneen värihaasteessa oli maaliskuun teemana mustavalkoisen lisäksi vastaväriparit. Muutaman ihan pienen jutun ehdin tähänkin teemaan ommella maaliskuun aikana.

Kun koulussa yli kymmenen vuotta sitten vastavärejä opiskeltiin, sini-oranssi oli suosikkini. Tein tuolloin kuvaamataidon tunnilla julisteen, jossa oli oranssi tiikeri tumman sinisellä pohjalla. Vastavärit ovat siitä saakka kiehtoneet minua. Sini-oranssin kauden jälkeen pitkään suosikkini oli puna-vihreä. Vielä vuosi sitten olisin valinnut tämän parin suosikikseni. Kuitnekin viime aikoina myös entinen inhokki, kelta-violetti väripari, on alkanut miellyttämään silmää kovin. Tällä hetkellä en osaa suosikkia edes valita, vaan pidän jokaisesta.

Sitten tekeleisiin :) Meidän vauva on menninkäisten sukua, oikea peikkoprinssi. Onpa joku sanonut, että tuo mieleen jopa Yodan :D Jo jonkin aikaa on pitänyt surauttaa pojalle persoonalliset tuttinauhat, ja nyt ajattelin vihdoin suunnitelmat toteuttaa. Tekstit olin alunperin suunnitellut tylsästi mustiksi, mutta haasteen hengessä päätin valitakin tekstiin vastavärisen langan.

Vihreä-punaisen kangas vihreää Jussi joustocollaria Paapiilta ja keltainen Noshin salmiakkia. Renkaat ja klipsit Tyyne-Esteriltä. Näitä oli hauska tehdä ja sopisivat oivasti vaikka vauvalahjaksi :) eikä vaadi paljoa kangastakaan.

Sain toisenkin oivan tilaisuuden leikkiä väreillä, kun minulta pyydettiin kuviollista t-paitaa 4-vuotiaalle värejä rakastavalle pojalle. Kankaaksi valikoitui vihreä pikkubussikangas. Vihreän kaveriksi sitten punaiset hihat. Simppeli raglanhihainen malli. Kankaat kangaskapinasta. Värikäs, sanoisin..

Makuupussin uusi elämä

Minulla on joskus taipumusta liialliseen tarkkuuteen, mitä käsitöihin tulee. Kun huomaan neuleessa nurjan silmukan väärässä paikassa, purkutuomio saattaa olla edessä, vaikka neule olisi kuinka pitkällä. Pikkuisen vinot saumat tai yksi hypännyt tikki saattaa tarkoittaa ratkojalle töitä.

Joulun alla löysin kirppiksen Ota tästä- lootasta vanhan äitiyspakkauksen makuupussin, johon oli leikattu aukot turvavöille. Jälki ei ollut kovin siistiä, mutta pussi oli muuten kohtuullisen hyvässä kunnossa. Se tarvitsi vain hieman ehostusta (ja kunnon pesua).

Alkuun ajattelin vain yksinkertaisesti tikata makuupussiin uuden kankaan siististi reunoista, mutta sitten perfektionisti minussa nosti päätään. Päätin purkaa vetoketjun ja kantin ja tehdä sen kokonaan uusiksi. Eihän se niin iso homma voinut olla, eihän? Eipä..

Tässä vaiheessa huomasin makuupussin kutistuneen pesussa, ja sisävanun hieman karkailevan. Vetoketju ei istunut enää kunnolla, vaan oli liian pitkä. Loppujen lopuksi työ vaati huomattavan paljon enemmän aikaa ja vaivaa, sekä käsin ompelua, kuin alun perin suunnittelin. Ratkoja viuhui ja omelukoneen moottori ylikuormittui useammin kuin kerran.

Kankaana aivan ihana Noshin Ilves sekä samaan mallistoon kuuluva salmiakki. Näitä ei enää myydä, mutta myöhään heränneille facebook-kirppikset ovat oiva paikka tehdä löytöjä.

Työtä olisi saattanut helpottaa, jos olisin valinnut kanttiin valmiin kanttinauhan. Sellaista minulla ei ollut, joten käytin mustaa trikoota. Kantin ompeleminen suoraan koneella siistiksi osoittautui minun taidoillani mahdottomaksi tehtäväksi, joten se oli ommeltava ensin käsin.

Vöille lisäsin vielä yhdet reiät, jotta pussi sopisi viisipistevöihin. Alunperin ajattelin kantata myös vyöaukot mustalla, mutta reunojen taistelun jälkeen päätin vihdoin mennä siitä, mistä aita on matalampi. Näin ollen ompelin Z-ompeleella suunnattoman suuret "napinlävet". Mielestäni tuli ihan siisti noinkin.

Sainpas valmiiksi. Ja juuri sopivasti tähän keväiseen rataskauteen :) käyttöönkin on jo päässyt, ja hyväksi todettu.

Kevätsiivouksen satoa

Keväinen aurinko on innostanut kaappien kevätsiivoukseen, ja sieltä on löytynyt läjä keskeneräisiä neuleita. Nyt olen saanut jopa jotain niistä valmiiksi. Enimmäisenä valmistui tämä pienemmän herran neuletakki, joka on jo jonkin aikaa odottanut viimeistelyä (osittain reilun koon vuoksi).

Tämän aloitin syksyllä, kun mieleni teki jotain simppeliä neulehommaa ilman, että tarvitsee liikoja ajatella. Ohje garnstudiolta, ja tällä kertaa noudatinkin sitä melko tarkkaan (harvinaista..). Mukavan mallinen kietaisuneule ainaoikein neuleena ja yhtenä kappaleena, mikä sen helpompaa. Tässä pääosassa on lanka. Dropsin delight on aivan ihana lanka, jonka värit ovat mielestäni upeat. Tässä kevääseen hieman syksyiset, mutta niin ihanat sävyt. Nyt lankaa kehuttuani, minulle sattui yksi kerä, jossa oli ilmeiseti valmistusvirhe. Lanka oli ohuempaa kuin tavallisesti, ja raidoitus pidempi, aivan kuin lanka olisi venynyt. Toisen etukappaleen ehdin jo neuloa, ja vasta toista vyyhteä aloittaessani tajusin virheen. Vasemmasta etukappaleesta tuli siis ohuempi, harvempi ja yksivärisempi kuin muusta neuleesta. En jaksanut enää purkaa, joten päätin kirjailla siihen vähän väriä, ja lopputuloksesta tulikin oikein mieluisa :)

Kyllä tällä pärjää lämpimät kevätpäivät ja kylmät kesäpäivätkin. Saa nähdä mahtuuko enää syksyllä.

Kuvia oli enemmänkin (ja parempia..) mutta joku digikeiju kävi ne syömässä. Toivottavasti näistä saa jotain irti :)

Mustaa ja valkoista laitetaan

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut itselleni paksumpaa hupparimekkoa esimerkiksi collegesta. Yhtenä iltana selailin käsityölehtiä ja bongasin yhdestä sk:sta pikatikkiohjeena kollegemekon. Päätin ryhtyä toimeen. Kankaaksi valitsin jo kauan haudotun ihanaisen Nosh:in tähtijacquardin. Hylkäsin kuitenkin kyseisen ohjeen nopeasti ja etsin toisen (SK 2/13, raglanhyihainen mekko). Siitäkään ei jäänyt paljoa muuta kuin raglanhihat. Mekko muuttui matkalla tunikaksi, jonka jälkeen siitä tuli tällainen pusero.

 

Huppukin lyheni tällaiseksi kauluskseksi.

 

Kauluksen vuoren ribbikangas sekä resorit myös noshilta. Napit olen hamstrannut vanhasta takista. Tykkään hirveästi noista noshin kankaista, varsinkin jerseyt ovat aivan ylellisen pehmeitä etenkin lasten vaatteisiin. Tämä pusero on ihanan lämmin näin talveen, ja kevääseenkin.

Täytynee palata siihen mekkoon joskus toiste.

Tällä ompeleella osallistun HommaHuoneen värihaasteeseen. Maaliskuun haasteena on vastavärit ja väripari mustavalkoinen. Tällä kertaa lähdin liikkeelle mustavalkoisella. Mustavalkoinen on minun juttuni. Musta on hallinnut pitkään vaatekaapin siisältöä ja ollut lähes aina myös jotenkin osana sisustuksessa. Valkoinen keventää sitä ja luo kivan kontrastin. Nykyisin vaatekaappiin on alkanut eksyä paljon muitakin värejä, mutta mustavalkoinen on minulle perusvarma ratkaisu.

Vastaväripareista ajattelin kirjoittaa vielä oman postauksen jos ennätän. Jotain perusvaatetta siihen on jo valmiinakin.